Käyttäytymisellä reagoivan oppilaan tukeminen
Käyttäytyminen on taito, joka kehittyy harjoittelemalla. Selkeät säännöt ja käyttäytymisodotukset ovat kaikille hyödyksi.
Keskeiset asiat
- Sosiaaliset taidot ja käyttäytymisen taidot opitaan muilta oppilailta ja aikuisilta.
- Jos oppilas reagoi käyttäytymisellään, eivät hänen tunnesäätelytaitonsa ja ymmärryksensä omasta toiminnastaan ole kehittyneet riittävästi. Oppilas voi herkästi kokea ympäristön pahaa tahtovana. Tällöin hän alkaa puolustautua.
- Koulussa toimitaan yhteisten sääntöjen puitteissa. Näitä sääntöjä noudatetaan, vaikka luonteet ja tavat olisivat erilaisia. Sääntöjen selkeys ja niiden merkityksen selittäminen edistävät niihin sitoutumista.
- Riittävä aikuisten tuki ja valvonta esimerkiksi välitunneilla voi ennaltaehkäisevästi rauhoittaa käytöksellään reagoivia. Se myös estää haastavien tilanteiden syntyä.
- Kun opettelee tunnistamaan omia tunteitaan, kehittyy myös toisten tunteiden tunnistamisessa. Tämä helpottaa toisiin suhtautumista, kuten myötätunnon osoittamista.
- Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla oppimisympäristön turvallisuutta koskevat suunnitelmat.
Miten käyttäytymisellä reagointi näkyy koulussa?
Lapsen ja nuoren kyvyt säädellä omaa käytöstään ja tunne-elämäänsä ilmenee koulussa erityisesti tapoina, joilla hän
- toimii turhautumis- ja pettymystilanteissa
- ottaa vastaan koulun aikuisten ohjausta.
Aggressiota syntyy, jos tilanteet ylittävät oppilaan säätelykyvyn. Oppilas voi herkästi kokea ympäristön pahaa tahtovana. Tällöin hän alkaa puolustautua.
Aggressiivinen käytös voi liittyä lapsen tai nuoren aiemmin oppimiin puolustuskeinoihin.
Haastava käyttäytyminen aiheuttaa häiriötä koulussa. Tilanteisiin pitää puuttua, ja käyttäytymisen on muututtava.
Tutkimusten mukaan reaktiivinen puuttuminen käyttäytymisen vaikeuksiin ei ole kestävä toimintamalli. Sen sijaan tarvitaan suunnitelmallisuutta ja ennakoivia toimia.
Toimivimmat mallit muokkaavat toimintakulttuuria niin, että
- oppilaille on selkeät käyttäytymisodotukset
- koulun aikuisilla on käytössään sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia keinoja.
Mitä opettaja voi tehdä?
Keinot vähentää ei-toivottua yksilöllistä reagointia luokassa riippuvat sekä opettajasta että tämän mahdollisuudesta pyytää työskentelyyn mukaan muita koulun aikuisia ja oppilashuoltoa.
Muista
Käyttäytymisellään reagoivien oppilaiden auttamiseen kannattaa panostaa. Kyse voi olla taitopuutteesta, jonka korjaannuttua myös muut haasteet helpottavat.
Mitä tehdään, kun tilanne on akuutti?
Kiihtyneen tai vihaisen oppilaan kohtaamisessa on tärkeää, että aikuinen pysyy rauhallisena.
Hengähdystauko ennen asioiden selvittelyä voi olla lapselle tai nuorelle yhtä tärkeää kuin opettajalle. Se voi mahdollistaa keskusteluyhteyden palauttamisen ja asian selvittelyn.
Toimintaohjeet tiivistetysti
- Anna tilaa. Muista kehonkieli ja kunnioitus.
- Kuuntele.
- Anna selkeät ja yksinkertaiset ohjeet tai vaihtoehdot.
- Palatkaa asiaan, kun tilanne on rauhallinen.
Ymmärtämisen osoittaminen
Haastavassa tilanteessa on hyvä ilmaista, että aikuinen ymmärtää oppilaassa heräävää aggressiontunnetta. Tunteen ymmärtäminen ei tarkoita samaa kuin väkivaltaisen käyttäytymisen hyväksyminen.
Vuorovaikutus
Vihaisen ja kiihtyneen oppilaan reagointiin ei tule vastata kiihtymyksellä tai vihalla. Kiihtyneen oppilaan puheiden korjaaminen tai vastaan väittäminen vie harvoin hyvään lopputulokseen.
Keskusteluyhteys voidaan palauttaa kuuntelemalla ja tarjoamalla oppilaalle mahdollisuus tulla kuulluksi.
Haastavassa tilanteessa on muistettava kohtaamisen vastavuoroisuus. Aikuisen oma suhtautuminen ja käyttäytyminen vaikuttavat oppilaan käyttäytymiseen. Vuorovaikutuksessa on tärkeää huomioida myös oma kehonkieli, äänensävy ja äänenvoimakkuus.
Keskustelu
Yhteistyösuhteen palauttamiseen voi mennä aikaa. Se voi kestää esimerkiksi seuraavaan päivään. Voidaan sopia, että aikuinen kuuntelee ja keskustelua jatketaan myöhemmin.
Tilanteiden ja tapahtumien piirtäminen keskustelun tukena voi auttaa oppilasta ilmaisemaan oman näkemyksensä, tunteensa ja ajatuksensa.
Mitä tehdään akuutin tilanteen jälkeen?
Käytöksellään reagoivia oppilaita ohjataan usein kasvatuskeskusteluilla. Ne voivat kuitenkin olla negatiivisen kehän ratkomiseen riittämättömiä.
Kasvatuskeskusteluiden myötä oppilaalle voi myös kehittyä negatiivinen minäkuva ja maine. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten asioita hoidetaan, miten hänestä koulussa puhutaan ja miten häntä katsotaan.
Myös oppilaaseen kohdistuvat yksilöterapeuttiset interventiot ja hoidot ovat yleensä riittämättömiä. Oppilaan toimintaa tulee ohjata ja hoitaa kehitysympäristöissä eli kotona ja koulussa.
Koulussa tulee olla käytynä keskustelu ja rakennettuna toimintamallit siitä, millaisilla kasvatuskeinoilla koulun aikuiset ohjaavat ja rajaavat oppilaiden käytöstä esimerkiksi tilanteissa, joissa nämä kokevat pettymystä tai vastustavat koulun ohjeita.
Kaikissa oppimistilanteissa on tärkeää vahvistaa ympäristön tarjoamaa tukea ja kehittää oppilaan kykyjä.
Kouluyhteisön suunnitelmallisuus tukena
Opettajan ei tule jäädä yksin haastavan tilanteen keskelle. Kouluyhteisön tuki on välttämätöntä, jotta tilanne selviää.
Kun keinoja ja odotuksia käydään läpi ja muokataan yhdessä kouluyhteisössä, toteutuvat suunnitelmallisuus ja osallisuus.
Opettajille ja koulun aikuisille on tarjolla useampia ryhmänhallintamenetelmiä sekä koulun toimintakulttuuria kehittäviä ohjelmia. Työtä voidaan tehdä monella tasolla. Ne vaihtelevat pienryhmistä yhteisöllisen opiskeluhuollon laajennettuun ryhmään.
- Toimintasuunnitelman laatiminen: Suunnitellaan keinoja positiivisen käytöksen vahvistamiseen. Sovitaan yhteisistä toimintatavoista, joilla puututaan käyttäytymisellä reagoivien oppilaiden toimintaan.
- Kehittämistarpeiden tunnistaminen: Pohditaan, mitä koulussa voidaan tehdä toisin, paremmin tai enemmän.
- Käyttäytymisodotuksista keskustelu, ja niiden kirjaaminen
- Tavoitteiden seuranta ja arviointi
Harjoituksia myönteisen käyttäytymisen vahvistamiseen koulussa
Mielenterveystalon lasten ja nuorten omahoito-ohjelmista löytyy harjoituksia, joiden avulla voi vähentää käyttäytymisellä reagoimista luokassa ja koulussa.
Harjoituksia voi hyödyntää
- ryhmässä ennaltaehkäisevästi
- yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa.
Käyttäytymisen säätely
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lasta säätelemään käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa. Koko ryhmän kanssa suunniteltu käyttäytymisen kaukosäädin voi auttaa myös yksittäistä oppilasta.
Rauhoittumisen suunnitelma
Onko kouluun mahdollista suunnitella rauhoittumispaikkoja? Parhaassa tapauksessa sopivia rauhoittumispaikkoja löytyy niin kotoa kuin koulustakin.
Kun ideoita piirretään ja suunnitellaan, voidaan niitä myös viedä käytäntöön. Ryhmässä voi myös rakentaa pienoismalleja.
Erilaisuus
Ryhmässä voidaan tutustua erilaisuuteen sekä oppia asioita, joita ei itse vielä osaa.
Ympäristön muokkaaminen
Kun yksilön tukea suunnitellaan, voidaan ympäristöä muokkaamalla vaikuttaa kuormittumiseen. Se auttaa oppilasta säätelemään voimavarojaan.
Apuvälineiden kartoitus
Kun yksilön tukea suunnitellaan, kannattaa kartoittaa, minkälaisia apuvälineitä voisi käyttää. Apuvälineitä voi hyödyntää sekä kotona että koulussa.
Neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaidot
Seuraavaksi on vanhemmalle ja lapselle suunniteltuja harjoituksia. Niitä voi soveltaa kouluun ja kokeilla ryhmän kanssa.
Neuvottelemista ja ongelmanratkaisutaitoja voi opetella. Jos harjoitukseen tutustutaan oppilasryhmän kanssa, voi aivoriihestä löytyä uusia vertaisten hyväksymiä ideoita. Harjoittelua kannattaa kokeilla niin sanotusti varalle: ”Sitten kun tarvitsemme, olemme jo yhdessä miettineet”.
Rajaaminen
Tehokkaan rajaamisen harjoitus on suunniteltu tehtäväksi kotona. Sitä voi kuitenkin soveltaa myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Seuraukset
Ryhmän kanssa on myös hyvä käydä läpi seuraamuksen ja rangaistuksen eroa.
Seuraamusta saatetaan pitää pienenä ja harmittomana. Seuraamusten idea ei ole rangaista vaan opettaa, että kielteisillä toimintatavoilla on seurauksia.
Jos seuraamus on kohtuuton, on kyseessä rangaistus. Rankaisevalla kasvatuksella lapsi ei opi kunnioittamaan sääntöjä.
Jaksottaminen ja tauottaminen
Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmasta voi soveltuvin osin hyödyntää harjoituksia yläkouluryhmälle ja yksilön tukemiseen:
Käyttäytymisen säätelyyn liittyy myös voimavarojen säätely. Kuinka pitkään voi työskennellä menettämättä hermoja? Millainen on hyvä tauko? Näistä teemoista voi keskustella ryhmässä tai yksittäisen oppilaan kanssa
Kuunteleminen
Käyttäytymisellä reagointia voi esiintyä vähemmän, jos kuuntelemista on harjoiteltu. Jos kuunteleminen on vaikeaa, saattaa tärkeää tietoa jäädä saamatta. Miten helpottaa kuuntelemista? Näistä teemoista voi keskustella ryhmässä tai yksittäisen oppilaan kanssa
Tunnetaidot
Käyttäytymisellä reagointi voi olla myös omien vaikeiden tunteiden ulkoistamista muihin tai muuhun. Tunnetaitoja ei ole koskaan liian myöhäistä harjoitella.
Tunteet eivät itsessään ole haitallisia, mutta niiden herättämä toiminta voi olla.
Joskus saattaa tuntua siltä, että ei osaa mitään tai että itsessä ei ole mitään hyvää. Omien hyvien puolien löytämistä voi ja kannattaa harjoitella.
Harjoitukset sopivat opiskeluhuoltoon oppilaan kanssa tehtäviksi.
Lue lisää
Kurinpitoon ja suunnitelmallisuuteen
Kokoava opetushallituksen ylläpitämä sivusto #EiKaikelleVäkivallalle. Sivustolta löytyy kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyyn tietoa ja ohjeita.
Vaativa konsultaatio
Vaativa konsultaatio on tarkoitettu niihin tilanteisiin, joissa kunnan omat keinot on käytetty. Tukea löytyy VIP-verkoston kautta. Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston työssä on kehitetty vaativaa, monialaista tukea sekä ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista tukea.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Chillaa-appi nuorille
- aina taskussasi tukena
- ei kirjautumista
- rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
- vinkkejä kiperiin tilanteisiin
- tsemppiä muilta nuorilta
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat nuorille
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
