F32-33 Masennustila

Masennustila on lääketieteellinen käsite, mutta arkikielessä puhutaan yleensä masennuksesta. Siinä mieliala on merkittävästi alentunut ja asioista on vaikea kiinnostua tai saada mielihyvää.  

Masennus ilmenee tunne-elämän lisäksi ajattelussa, toimintakyvyssä ja jopa kehon toiminnoissa.  

Kriteerit 

Masennustila on oireyhtymä. Se koostuu useista eri oireista, joista yksi on masentunut mieliala. 

Suru tai masentunut mieliala ovat normaaleja reaktioita menetykseen. Masennustilasta on kyse silloin, kun mukana on useita muita oireita ja oireilu jatkuu päivittäisenä ja yhtäjaksoisena riittävän pitkään.  

Masentuneen mielialan ohella masennustilalle tyypillisiä oireita ovat  

• mielihyväntunteiden voimakas väheneminen  
• kiinnostuksen häviäminen aiemmin kiinnostaviksi koettuihin asioihin  
• keskittymisen, ajattelun tai päätöksenteon vaikeudet 
• alemmuuden- ja arvottomuudentunteet  
• syyllisyydentunteet  
• toivottomuudentunteet  
• ajatusten keskittyminen kuolemaan tai itsemurhaan  
• unettomuus tai lisääntynyt unentarve 
• ruokahalun muutokset 
• henkinen ja fyysinen hidastuminen tai kiihtymys  

Masennustilaan liittyy usein myös eriasteista ahdistuneisuutta.  

Kaikilla masennustilasta kärsivillä ei esiinny kaikkia yllä kuvattuja oireita. Masennustilan diagnoosi edellyttää kuitenkin usean oireen samanaikaista esiintymistä yli kahden viikon ajan.  

Vaikeissa masennustiloissa todellisuudentaju voi häiriintyä. Se ilmenee yleensä harhaluuloina. Tavallisia ovat myös epämääräiset ruumiilliset kiputilat ja vaivat, joille ei ole fyysistä syytä.  

Sairauden kulku ja ennuste 

Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö. Siitä kärsii vuosittain noin 6 % väestöstä. 

Masennus voi esiintyä lyhytkestoisena tai jatkua vuosia. 

Masennusta esiintyy myös eriasteisena. Lievissä häiriöissä oireita on yleensä vähän. Ne ovat myös lievempiä ja niiden vaikutukset ovat vähäisiä. 

Vaikeammissa masennustiloissa oireita esiintyy enemmän ja vaikeampina. Mukana voi olla myös psykoottisia oireita.  

Masennustilat ovat usein toistuvia. Riski sairastua masennukseen uudestaan on jopa 50 %. Masennukseen liittyy myös merkittävä itsemurhariski.  

Masennuksen taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä: biologisia, psykologisia ja sosiaalisia. Tietyt temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet voivat altistaa masennukselle. 

Alttius sairastumiselle on myös jossain määrin periytyvää. Myös traumaattiset kokemukset voivat altistaa masennukselle.  

Masennustila voi myös ilmetä osana jotain toista sairautta tai mielenterveyden häiriötä. Erityisesti vakavampiin ja pitkäaikaisiin sairauksiin voi liittyä masennusta. 

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy kohonneen mielialan jaksojen ohella masennusjaksoja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito eroaa huomattavasti masennuksen hoidosta.  

Masennustilaan sairastumista edeltävät usein merkittävät negatiiviset elämäntapahtumat, kuten menetykset tai pettymykset.  

Toipumisessa usein ensin helpottaa mieliala. Toimintakyky ja tiedonkäsittelykyky palautuvat tavallisesti viiveellä. Voimavarojen palautumisessa voi myös kestää, vaikka mielenkiinto asioihin olisikin palautunut.  

Omahoito ja hoito 

Masennustilaa voidaan sen vakavuusasteen mukaan hoitaa sekä perusterveydenhuollossa, kuten terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, että erikoissairaanhoidossa. 

Lievien masennustilojen hoidossa omahoito tai nettiterapia voi olla riittävää. Oleellista joka tapauksessa on pyrkiä välttämään sosiaalista eristäytyneisyyttä. Säännöllisestä arjen rytmistä ja rutiineista sekä liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta ja harrastuksista kannattaa pitää kiinni.  

Vaikeammissa masennustiloissa käytetään intensiivisempiä hoitomuotoja. Näitä ovat esimerkiksi lääkehoito, psykoterapiaa ja neuromodulaatiohoidot. Erityisen tehokkaaksi on todettu psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen. 

Lääkityksessä on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Sopivaa lääkitystä kannattaa hakea huolella. 

Psykoterapiassa erilaiset lähestymistavat voivat olla tehokkaita. Tärkeintä on, että henkilö itse kokee työskentelytavan itselleen sopivana.   

Sähköhoito on yksi neuromodulaatiohoidoista. Se on tehokas ja tutkittu hoito, joka annetaan nukutuksessa.. Toinen masennuksen hoidossa käytettävä neuromodulaatiohoito on transkraniaalinen magneettistimulaatio.