Siirry pääsisältöön

Masentuneen oppilaan tukeminen

Masentuneella elämänhalu laimenee ja koulunkäyntikyky vaarantuu. Usein masennuksen voi havaita ulkoisissa toimintatavoissa, mutta kaikissa tilanteissa masennusoireilu ei näy ulospäin. Oppilas ei välttämättä tunnista olevansa masentunut.

Keskeiset asiat

  • Oppilas ei välttämättä kerro alakulostaan.  
  • Oppilaan voi olla vaikea tunnistaa, että hän tarvitsee apua.  
  • Välttämättä ei kannata käyttää sanaa masennus. Voi olla parempi kuvailla sitä, miltä oppilaan toiminta tai käytös vaikuttaa. 
  • Masentuneen oppilaan mieli kiinnittyy helposti siihen, mikä on huonosti. 
  • Oppilas voi olla joko vaativa itseään kohtaan tai luovuttaa helposti esimerkiksi tehtävien äärellä tai liikuntatunneilla. 
  • Hoitoon hakeutuminen tapahtuu usein vasta sitten, kun alakulo ja masennus on pitkittynyt.  

Miten tukea masentuneen opiskelua ja oppimista? 

Hyvinvoiva mieli mahdollistaa oppimisen. Masennus voi hidastaa tai estää muistin toimintaa ja tiedonkäsittelyä. 

Oppimisen tavoitteita tulee säädellä niin, että ne on mahdollista saavuttaa. Välitavoitteiden asettaminen ja yrittämisestä palkitseminen mahdollistavat oppimista. 

Oppilaisiin tulee luoda avoin ja turvallinen kontakti jo ennen kuin ongelmat ovat isoja. Opettajan omat tunne- ja vuorovaikutustaidot tukevat turvallisen yhteyden löytymistä ja jatkumista. 

Suojaavia tekijöitä ovat positiivinen kouluympäristö ja ympäristön yhteisöllisyys. Myös oppilaan myönteiset kaverisuhteet ja muut hyvät ihmissuhteet edistävät hyvinvointia. 

Miten masennus näkyy eri ikäisten oppilaiden kohdalla? 

Masentunut ei halua jättää asioita tekemättä tai olla oppimatta. Hän ei vain sillä hetkellä pysty toimimaan toisin, vaikka yrittäisi ja saisi apua. Siksi on tärkeää pohtia yhdessä oppilaan ja hänen läheistensä kanssa, miten oppilasta tuetaan selviämään.  

Voi olla myös, että masentuneen toiminnassa ei näy ulospäin muutosta. Masentunut voi toimia koulussa kuten ennenkin, mutta väsähtää helposti koulupäivän jälkeen. Masentunut lapsi tai nuori voi myös olla välillä iloinen tai kyetä iloitsemaan joistakin asioista.  

Kun masennus haittaa oppimista, se näkyy yleensä ulospäin siitä, miten hän suhtautuu suorituksiin ja on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. 

  • Lapsi tai nuori voi olla itseään kohtaan vaativampi esimerkiksi tehtävien äärellä tai liikuntatunnilla. Toisaalta hän saattaa myös luovuttaa helpommin.  
  • Sosiaalisissa suhteissa voi tapahtua muutoksia, jotka eivät näytä vaivaavan häntä. Riidat tai ulkopuolelle jääminen eivät aktivoi häntä pyytämään apua.  
  • Oppilas voi olla luokassa aiempaa hiljaisempi, vetäytyvämpi ja huomaamattomampi.  

Voi myös olla, että ulkoisia merkkejä ei näy, ja nuori vaikuttaa samankaltaiselta kuin muut ikäisensä. 

Mitä opettaja voi tehdä?  

Koulussa on tärkeää, että opettaja ja muut koulun aikuiset ovat saavutettavissa ja valmiita keskustelemaan.  

Opettajan tulee kiinnittää huomiota nuoren muuttuneeseen käyttäytymiseen, olemiseen tai toimintaan.  

Opettajan tehtävä ei ole hoitaa tai tarjota terapiaa. Opettajan tehtävänä voi olla uskon luominen siihen, että koulunkäynnin ylläpitämisestä ja koulutehtävien tekemisestä on oppilaille hyötyä nyt ja tulevaisuudessa.  

Empatian merkitys vuorovaikutuksessa 

Oppilas ei tahallaan ole masentunut tai voi huonosti. Oppilasta ei tule kehottaa vain ryhdistäytymään tai piristymään. Oppilaan olo ja tuntemukset tulee ottaa vakavasti. Hänelle tulee kertoa, että häntä kuullaan.  

Oppilaan reaktio voi aluksi olla erilainen kuin aikuinen on olettanut. Siksi on tärkeää, että aikuinen on rauhallinen ja läsnä oleva. Aikuisen kannattaa viestiä, että hän on saatavilla toisenakin päivänä.  

Masentuneen kohtaamisessa huomioitavaa 

Masentuneen ja alakuloisen oppilaan mieli kiinnittyy helposti siihen, mikä on huonosti. Oppilas saattaa nähdä ja kokea ympärillään vaikeuksia ja hankaluuksia, vaikka kaikki olisi kuten ennenkin.  

On tärkeä säädellä tavoitteita ja tehtäviä niin, että ne on mahdollista saavuttaa ja saada valmiiksi. Masentunut tarvitsee tukea nähdäkseen oppimistuloksensa. Teeskentely tai liiallinen tsemppaaminen eivät auta masentunutta oppilasta.  

Tärkeää on kiinnittää koulussa huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: 

  • Ole kiinnostunut oppilaistasi. Huomaa oppilaat ja tervehdi heitä, kun he tulevat kouluun tai tunnille. Kysy, mitä kuuluu, miten menee ja miltä koulunkäynti tuntuu. Voit kysyä, mitä hän on tehnyt, onko hän käynyt jossain tai mitä hän tekee koulun jälkeen. 
  • Ole kärsivällinen, vaikka oppilas olisi niukka puheissaan.   
  • Ennakoi koulupäivä ja kerro oppilaalle, mitä häneltä odotetaan. Vähimmäisodotus on se, että oppilas tulee kouluun. 
  • Nuorelle voi kertoa, että opettajaa kiinnostaa tämän hyvinvointi ja siinä tapahtuvat muutokset.  
  • Kerro, että olet huomennakin koululla ja sinusta on mukava nähdä oppilasta. Kerro, että autat ja olet olemassa häntä varten. Kerro oppilaalle, että hän on tervetullut kouluun, vaikka olo ei olisikaan hyvä. 
  • Aseta opiskelussa välitavoitteita ja palkitse yrittämisestä.  
  • Varmista, että oppilas tekee kouluarjessaan asioita, jotka tuottavat hänelle iloa tai hyvää oloa. 
  • Muista, että pientenkin uusien asioiden oppiminen luo iloa. 

Milloin masennuksesta toipuu? 

On tavallista, että toipuminen ja pysyvien muutosten syntyminen vointiin ovat hitaita prosesseja. Niissä voi mennä vuosi tai useita vuosia. Tiedonkäsittelyn pulmat korjautuvat pääosin masennuksesta toipumisen jälkeen, joskin siihen voi mennä aikaa.  

Harjoituksia alakuloisen ja masentuneen oppilaan tukemiseen koulussa 

Harjoituksia voi hyödyntää 

  • ryhmässä ennaltaehkäisevästi 
  • yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa. 

Toimivasta arjesta huolehtiminen voi auttaa löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Lisäksi toimiva arki vaikuttaa usein itsessään mielialaan. 

Alla on harjoituksia eri omahoito-ohjelmista.

Keinoja parantaa arkea

Hengitys on aina mukana
Neliöhengitys on yksi yksinkertaisimmista harjoituksista. Myös palleahengitystä on hyvä harjoitella. 

Mielihyvän lisääminen
Ryhmässä voi miettiä, mitkä asiat tuovat mielihyvää tai onnistumisen kokemuksia. Yhteiset mielihyvänlähteet yhdistävät. Ideoita voi myös jakaa. 

Ympäristön havainnointi 
Ahdistuksen omahoito-ohjelmasta voi soveltuvin osin hyödyntää harjoituksia ryhmälle. On hyvä keskittyä taitoihin, joilla toivottua käyttäytymistä vahvistetaan. 

Kaveritaitojen harjoittelu
Masentuneelle kaverisuhteiden ylläpito voi jäädä toissijaiseksi. Ponnekkuus pitää kaverisuhteita yllä voi heiketä. Poissaolojen seurauksena voi ryhmään sitoutuminen heiketä, ja silloin paluu on vaikeampaa. Siksi tietoinen kaveritaitojen harjoittelu auttaa myös masentunutta. Harjoituksia voi soveltaen käyttää koko luokan kanssa.

Huolen arviointi 

Nämä matalan kynnyksen arviointiseulat on tarkoitettu apuvälineiksi tilanteisiin, kun on huoli oppilaan koulunkäynnistä tai tarve kartoittaa tuen tarvetta.  

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat nuorille

Pääosin +16-vuotiaille.
Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

Sinua saattaa kiinnostaa myös